Mitä on laadukas valaistus ja mitä valaistussuunnittelussa tulisi huomioida?

Teksti: Katja Blomqvist

Ei ole yhdentekevää millaisessa valaistuksessa vietämme aikaamme

Harrastin nuorempana jazz-tanssia. Meillä oli treenit isossa koulun voimistelusalissa, jossa oli siihen aikaan tyypilliset kellertävää valoa tuottavat loisteputkivalaisimet. Jokaisen tanssitunnin aikana, minua alkoi aina ärsyttämään. Ärsyyntymiselle ei ollut mitään varsinaista syytä, sillä nautin harrastuksestani.

Hankin ensimmäiset silmälasini parikymppisenä. Näköni oli heikentynyt hiljattain, enkä ollut aikaisemmin tajunnut, että en näe kunnolla.

Vasta myöhemmin osasin yhdistää näköni heikkenemisen tanssituntien ärsyyntymiseen. Voimistelusalin toisessa päässä olevat treenikaverit olivat olleet näkökentässäni sumeita, enkä erottanut kasvonpiirteitä kunnolla. Tämä yhdistettynä hyvin kellertävään valoon sai minut ärsyyntymään.

Viime aikoina olen kiinnittänyt huomioni siihen, että kellertävä valo saa minussa aikaan epämääräistä ärsyyntymistä.

Ei siis ole yhdentekevää millaisessa valaistuksessa vietämme aikaamme. Valo vaikuttaa suoraan vireystilaamme, tunnetilaamme ja näkökykyymme, sekä siihen miten havainnoimme ympäristöämme. Kuvittele mielessäsi aurinkoinen kesäpäivä. Mitä se saa sinut tuntemaan verrattuna harmaaseen ja sateiseen syyspäivään?

Mitä on laadukas valaistus?

Laadukkaalle valaistukselle löytyy monta määritelmää riippuen siitä kuka sitä määrittelee. Julkisten tilojen valaistukselle on olemassa laatustandardit. Yhteistä kaikille näille määritelmille ja standardeille on valon laadun tarkastelu hyvin teknisestä näkökulmasta. Toisin sanoen valaistuksen laadun määrittelyssä kiinnitetään enemmän huomiota valonlähteen teknisiin ominaisuuksiin, kuin käyttäjän kokemukseen valosta.

Valaistuksen laatu on monen asian summa, johon toki vaikuttaa valonlähteen tekniset ominaisuudet, mutta myös valaisinten sijoittelu, määrä ja suuntaus. Kokemus laadukkaasta valaistuksesta on subjektiivinen ja siksi kodin valaistus tulee aina suunnitella yksilöllisesti käyttäjän tarpeista lähtien.

Mukautuvaa ja muuntautuvaa valoa

Koska elämme suuren osan vuodesta pimeyden keskellä, on meidän väkisinkin turvauduttava myös keinovaloon. On suorastaan hämmästyttävää miten vähän uudisrakennuskohteissa otetaan huomioon valaistuksen muunneltavuus, sekä yksilölliset tarpeet valaistukselle. Asuntoihin suunnitellaan edelleen pääsääntöisesti vain yksi valaistuspiste kattoon keskelle huonetta, eikä muunneltavuudelle tai asukkaan tarpeille jätetä juurikaan mahdollisuuksia.

Luonnonvalon voimakkuus, värisävy ja suunta vaihtelevat päivän mittaan. Valo on erilaista aamulla, keskipäivällä ja illalla. Valo myös vaihtelee vuodenaikojen, sekä sään vaihteluiden mukaan. Ehkäpä voisimme oppia jotain valaistuksesta tarkastelemalla luonnonvaloa ja sen kiertokulkua?

Klikkaa kuvia nähdäksesi ne täysikokoisina. Teksti jatkuu kuvien jälkeen.

Mitä huomioida valaistusta suunniteltaessa?

Kuten edellä jo mainitsin, tulee valaistus suunnitella yksilöllisesti, ottaen huomioon tilan käyttäjän tarpeet ja mieltymykset. Valaistussuunnittelun lähtökohtana on tilan käyttötarkoitus. Valoa tulee olla riittävästi tilan käyttötarpeeseen ja valo tulee sijoittaa sinne missä sitä tarvitaan.

Hahmotamme tilan ja muodot valon ja varjojen kautta. Ilman varjoja ei ole muotoja, joten huoneen valaiseminen tasaisesti vain yhdestä suunnasta (yleensä ylhäältä) tekee siitä litteän ja tylsän. Keskipäivän aurinko on kovaa, ja se luo voimakkaat kontrastit valon ja varjon välille. Sama vaikutus on suoraan ylhäältä katosta tulevalla keinovalolla. Vaikutusta voimme hieman pehmentää valitsemalla valonlähteen ympärille varjostimen, joka pehmentää valoa ja siivilöi sitä laajemmalle alueelle, kuten pilvet auringon edessä. Voimme myös suunnata valoa ylöspäin, jolloin se heijastuu katon kautta laajemmalle alueelle, luoden pehmeämpää epäsuoraa valoa huoneeseen.

Klikkaa kuvia nähdäksesi ne täysikokoisina. Teksti jatkuu kuvien jälkeen.

Valonlähteitä tulisi olla huoneessa useita, mahdollistaen erilaiset tunnelmat. Aamulla tarvitaan lempeää valoa herättelemään meidät unesta. Päivällä tarvitsemme voimakkaampaa valoa työskentelyyn ja illalla hämyisämpää valoa saattelemaan meidät unten maille.

Aurinko sijoittuu eri korkeuksille eri aikaan päivästä. Myös valaisimet tulisi sijoitella eri korkeuksille huoneessa. Kaikkia valaisimia ei ole tarve pitää päällä yhtaikaa. Huoneen yleisvalo tulee katosta, tai katon kautta heijastuen, kun taas kohde- tai työvalo voi sijaita alempana (esim. keittiön työvalo sijoitetaan usein yläkaappien alle). Tämän lisäksi on suositeltavaa sijoitella huoneeseen erilaisia tunnelmavaloja, joko pöytä- tai jalkalamppujen muodossa. Kynttilät ja tuli toimivat myös tunnelmanluojina.

Valaistusta suunniteltaessa, ei täysin voida sivuuttaa valonlähteen, eli polttimon teknisiä ominaisuuksia. Sisustajan kannalta oleellisimmat ominaisuudet ymmärtää ovat kirkkaus (luumen), valon värisävy (kelvin) ja värintoistoindeksi (CRI). Näitä käsitteitä olen avannut tarkemmin tässä blogikirjoituksessa.

Valaistuksessa kannattaa suosia himmennettäviä valoja, jotta valaistuksella pystytään luomaan erilaisia tunnelmia tarpeen mukaan. Älyvalaistus mahdollistaa myös erilaiset esiohjelmoidut asetukset valaistukselle.

Lisää inspiraatiota ja vinkkejä blogissa: